sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Ukkonen


Oonko mä koskaan sanonut, että mä pelkään ukkosta? No, jos en oo nii nyt sanon. Tai en mä oikein tiiä onko se aiemmin ollut edes pelkoo, lähinnä semmosta säikähtämistä, kun joku salama lyö ekan kerran, mutta se menee sitten ohi, kun siihen taas tottuu. Joka kesäinen ilmiö, loppukesästä se ukkonen ei tunnu enää missään.

Viime yönä ja tänään tuossa pari tuntia sitten pelko sai ihan uuden merkityksen. Viime yönä ukkonen jyrisi todella kovaa ja koko ajan löi salamat. Ei ollut muuten yhtään hauskaa, mutta kyllä sen kesti. Salamointi ja jyrinä kesti viime yönä jonkun 1,5 tuntia ja sitten se loppui, end of show ja niin pois päin.

No, tänään sitten alkoi taas. Puhuttiin jo aiemmin, että saattaa vaikka ukkonen tulla taas, kun on niin hiostava keli. Jossain vaiheessa sitten alkoi jyristä ja salamoida, ja kuultiin, että se salama iski sisälle jossakin. Äkkiä kaikki johdot seinästä ja päävirta kiinni. Ei auttanut, meille nimittäin tuli pallosalama. Voin kertoa, että en oo ikinä eläessäni pelännyt mitään niin paljon. Kiljuin ja itkin ihan hysteerisenä, missään ei uskaltanut olla, kun ei tiennyt, että mikä lamppu tai pistorasia iskee seuraavaksi. Myös mm. mun kännykkään iski salama.

Se myrsky meni ohi joskus pari tuntia sitten ja tuo kuva on otettu puolisen tunta sitten. Vähän rupes näyttämään siltä, että se ukkonen palaa takaisin ja aika pimeääkin tuolla ulkona taas on, mutta yritän nyt tässä ajatella, että ehkä se ei enää tule uudestaan. Ei tuolla ole enää niin mustia pilviä ja säätutkakin lupailee, että ukkosta ei tulisi enää tänään. Saa nähdä, mitä käy...

6 kommenttia:

  1. Moikka, mäki oon ollu työharjoittelussa Fuengirolassa ja matkustellut tosi paljon. Kurkkaa mun blogiin ja löydä matkakuvia :-)

    http://www.hennanblogii.blogspot.fi/

    Mukavaa kesää ! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pittääpäs käydä kurkkaamassa :) Kivaa kesää sullekkin!

      Poista
  2. Hui apua tota pallosalamaa! Mä pelkään kanssa ukkosta tosi paljon ja pelkään aina että salama iskee. Kaupungissa nyt ei pitäisi olla pelättävää mutta silti joka kerta kun ukkonen lähestyy niin niskavillat nousee pystyyn.. Oon kai traumatisoitunut siitä, kun joskus lapsena oltiin menossa mökille ja alkoi sataa. Faija sanoi että "tää on vaan pieni kuuro" - sitten alkoi hirveä salamointi, salamat iski puihin joita nähtiin auton ikkunasta kaatuvan metsän reunoilla, yhden pysähtyneen auton päälle kaatui puu ja vaikka mitä hurjaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi kamala, vähemmästäkin jää traumat, jos tommosta kokee! Mä oon kans ihan pienestä pitäen pelänny ukkosta, asiaa ei ainakaan kauheesti auttanut joskus muinoin se Unto-myrsky, se oli jotakin ihan järkyttävää :D Ja nyt tosiaan vielä tuo pallosalama, mä oon tänään säikähtäny mm. lentokoneen ääniä, ku oon aatellu, et ukkonen alkaa taas :'D

      Poista
  3. Pelkään kans noita pallosalamia, vaikken olekaan koskaan nähnyt (vaan kuullut tarinoita). Tuli ukkosesta mieleen, että oltiin muutama vuos sitten kahden viikon telttailuretkeilyllä Mustalla merellä. Siellä sitten rupes ukkonen laulaa. Ihan kamalaa! Se kesti kolme yötä, ja me oltiin telttojen kanssa metikössä, ja läheisimpään kaupunkiin oli 2 tuntia kävelymatkaa kallioiden läpi...Oli kyllä sen jälkeen paljon kerrottavaa reissusta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kans aina pelänny pallosalamia, en oo ikinä aiemmin semmosta nähnyt, mutta tarinoitten perusteella oon pelänny ja tulipahan sekin sitten eilen koettua. Ei ollu mikään mukava kokemus..
      Siis kolme päivää kesti tuo ukkonen?:o Hui kamala! On varmasti ollu kyllä kerrottavaa, hyi että, hirvee ees aatella, että omalle kohalle sattuis, mä oisin taatusti ollu nii hysteerisenä ja paniikissa! :Dd

      Poista