perjantai 27. syyskuuta 2013

30 days challenge - day 5

Day 5: A song that makes you cry

 
Sunrise Avenue – Hollywood Hills

Myönnettäköön, että eilen ei jäänyt postaamatta täysin sen takia, etten olisi esimerkiksi jaksanut kirjoittaa vaan yksinkertaisesti en tiennyt, miten tähän haasteeseen olisin vastannut. Mä pyörittelen eri kappaleita mielessäni ja mietin kerta toisensa jälkeen, että haluanko mä avata syytä siihen, minkä takia juuri kyseinen kappale tekee olon itkuiseksi. Mä en halunnut mitään liian henkilökohtaista rueta kirjoittamaan, mutta millään ei sitten tullut mieleen, että miten tästä aiheesta nyt sitten tekisi vähemmän henkilökohtaisen. Jätin sitten asian hautumaan ja ajattelin, että tuskin kukaan siihen kuolee, jos tämä postaus tulee päivän ”myöhässä”.

Lopulta sitten tänä aamuna keksin, että minkä kappaleen minä tässä haluan esitellä ja kertoa sen tarinaa. Sunrise Avenuen Hollywood Hills. Täydellistä.

Mä fanitin joskus yläasteella Sunrise Avenueta ihan kunnolla ja varsinkin laulaja Samu oli parasta, mitä maa päällään kantaa. Nykyään se fanitus on hieman väistynyt – mä kyllä kuuntelen heidän musiikkiaan vieläkin satunnaisesti, mutta enää ei oo semmosta lähes pikkutyttömäistä fanitusta kuin mitä se silloin muutamia vuosia sitten oli.

Tämä kappale ei ole semmoinen, mikä aiheuttaa jäätävää huutoitkua. Enemmänkin tässä on kyse siitä, että mieleen tulee hyviä muistoja, jotka sitten puolestaan nostattaa ne kyyneleet silmiin. Tämä kappale ilmestyi vuonna 2011 aika pian sen jälkeen, kun olin tullut kotiin eräältä Espanjan matkalta. Saattoi olla jopa samalla viikolla. Jokatapauksessa, sillä kyseisellä matkalla olin tutustunut erääseen mieheen ja olihan se hieman surupuserossa, kun sieltä piti tulla takaisin kotiin. Nämä sanat osui ja upposi sillon niin täysin, että kun kuulen tämän kappaleen niin pystyn jälleen samaistumaan niihin muistoihin ja tuntemuksiin.

Vaikka kyseisen ihmisen kanssa ei enää (onneksi) olla tekemisissä niin tästä kappaleesta tulee silti hyvät muistot mieleen – tämä ei itketä sen takia, että tulisi surullinen olo vaan pikemminkin just päinvastoin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti