tiistai 19. maaliskuuta 2013

Sitä kuuluisaa jossittelua

Jos musta ei tulisi restonomia, niin mitä musta tulis?

Mä oon aina välillä mietiskelly, että mihin mä oisin päätynyt, jos en olis päättäny hakee matkailualalle ja jos en olis päässy kouluun sisälle. Tämmöstä pientä ajatusleikkiä mä oon käyny muutamanakin iltana ja ajattelin sitten kirjotella näitä ajatuksia ylös.

Ihan realistisin näistä varmaan olis kaupan kassa (jossa on tullu jo aika paljon istuttua), mutta jos nyt hetki leikitään, että saisin tehdä ihan mitä tahansa ikinä haluaisin, eikä tartteis esimerkiksi miettiä koulujen pääsykokeita ja muita kivoja juttuja.

Psykologi
Mä kiinnostuin lukiossa tosi paljon psykologista ja kävin siitä kaikki mahdolliset ja mahdottomat kurssit läpi. Kursseista vetelin ysejä ja kymppejä, ja olin varma, että musta tulee vähintään psykoterapeutti. Psykologia kiinnosti mua ja kiinnostaa kyllä edelleen – musta kaikki psykologiaan liittyvä vaan on ihan sairaan mielenkiintosta ja oisin taatusti tykänny yliopistossa opiskelusta. Kerran mä kävin pyörähtämässä pääsykokeissa, mutta sillon lähinnä kävin kattomassa, että millaset ne kokeet on, ei mulla sillon enää riittäny voimat lukee niin tosissani kokeisiin (kirjotin abikeväänä 5 ainetta ja sitten oli vielä kaks pääsykoekirjaa + tein viittä kurssia itsenäisesti). Seuraavaa vuonna en sitten jostain syystä hakenu enää yliopistoon vaan kokeilin AMK:ta ja tälle tielle sitten jäin. Psykologia kyllä pysyy edelleen lähellä sydäntä ja eihän sitä tiiä, jos mä joskus vielä päädyn sitä opiskelemaankin.

Laulaja
Ei, tää ei ole vitsi. Laulaminen on aina ollu tosi kivaa ja monet on kehunu, että mulla on hyvä ääni. Mä laulan tosi paljon, mutta lähinnä omaksi iloksi ja en usko, että musta olis koskaan ihan oikeasti laulajaks, koska se ammatti kuitenkin vaatii niin paljon enemmän kuin pelkästään ”mä tykkään laulamisesta” ajatusmaailmaa. Voin kyllä myöntää, että Idolsin koelauluissa tuli pyörähdettyä joskus moonta vuotta sitten, mutta ei siitä enempää ainakaan tältä erää...

Kirjailija
Ei, tääkään ei ole vitsi :D Mä oon pienestä pitäen kirjotellu hirveesti omia juttuja aina runoista novelleihin ja koulussa mä nappasin aina ysin tai kympin, kun piti jotakin kirjottaa. Äidinkieli oli aina mun lempiaine koulussa (psykologian lisäks) ja nyt AMK:ssakin viestintä oli ihan jees. Tääkin haave kyllä kariutui melko varhain, ei ehkä ihan realistin haave ollukkaan.

Media-assistentti
No, tää nyt melkein toteutu. Melkein. Yläasteen yhteishaussa hain opiskelemaan audiovisuaalista viestintää ja jäin sitten ensimmäiselle varasijalle ja mä jouduin lukioon. Lukio ei kiinnostanu yhtään ja aattelin, että oon siellä vuoden ja sit lähen muualle, mutta vähä toisin sitten vissiin kävi... Toisaalta varmaan ihan hyvä, että päädyinkin sinne lukioon, mutta olisin varmasti myös tosta media-assistentin koulutuksesta tykänny.

No, ehkä mä tyydyn ihan vain tähän restonomin koulutukseen. Eihän sitä tietenkään voi tietää, mihin mä vielä päädyn tulevaisuudessa, mutta nyt on ainakin hyvä just näin ja päivääkään en vaihtais (paitsi ehkä parit tenttipäivät). Välillä vaan on hauska mietiskellä, että mitä jos sitä olis sittenkin tehny ihan toisin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti