Bannerikuvien tarinoita

Kun mä rupesin miettimään blogin ulkoasua, mulle oli alusta asti selvää, että mä haluan banneriin mun omia ottamia kuvia, jotka kuvaa tätä blogia. Mä rupesin sitten selailemaan mun valokuvia eri reissuilta ja pikkuhiljaa mä nappailin niitten seasta kuvia mukaan, joista sitten valikoitui muutama mukaan. Nyt kun kattoo noita kuvia niin tajusin, että ne menee aikajärjestyksessä oikealta vasemmalle, mikä ei kylläkään haittaa yhtään. Jokanen kuva on eri reissulta ja ajattelin sitten, että niistähän sais kivan postauksen tehtyä :)

Kuopio, Finland – Puijon kisat 2013

Tää kuva on uusin, itseasiassa viime viikolta. Mä en oo oikein ikinä seurannu mäkihyppyä mitenkään tosissani, toisinaan saattanu katella telkkarista, jos ei oo muuta tekemistä ollu. Viime viikolla sitten Kuopiossa oli menossa Puijon kisat ja eräs mun kaveri sattu ottamaan asian puheeks, ja se keskustelu lopulta johti siihen, että päätettiin lähtee kattomaan niitä kisoja paikan päälle, lipun hintakaan kun ei päätä huimannu (8e opiskelijalta). Sää olis voinu olla parempi, sillä kun me mentiin tuonne niin oli vielä ihan ok keli, mutta iltaa kohden rupes tuulemaan ja satamaan lunta. Mähän en tietenkään ollu osannu pukee tarpeeksi lämmintä vaatetta päälle ja ei menny kovin pitkään, kun mä olin jo ihan umpijäässä. Kisat oli kyllä ihan mielenkiintoset ja vaikka mä en mäkihypystä niin välitäkkään, voisin kyllä lähtee kattelemaan noita kivoja uudestaankin, oli nimittäin ihan mukava kokemus.

Berlin, Germany 2013

Joulukuussa Hurts järjesti semmosen kivan kilpailun, jossa voittona oli lippu niitten pienelle klubikeikalle, jonne pääsee vaan ne onnelliset, jotka on tuon lipun onnistunu voittamaan. Mä ja mun kaveri huomattiin tuo kilpailu joku pari päivää ennen sen kilpailun päättymistä ja aika pitkään me arvottiin, että osallistutaanko vai ei. Me kummatkin ollaan Hurts faneja henkeen ja vereen, joten me sitten osallistuttiin, mutta oltiin varmoja, ettei voiteta kuitenkaan. Meni sitten pari päivää ja kaverilta tuli viesti, että joko ruetaan kattelemaan Berliinin matkoja – me saatiin ne liput! Voi sitä riemua, se tunne oli niin mahtava!

Matkat sitten varattiin ja reissuun lähettiin helmikuussa. Menomatkasta mulla ei oo muuta hyvää sanottavaa kuin se, että onneks se loppui joskus. Mä lähdin Kuopiosta bussilla Helsinkiin keskiviikkoiltana kello 23. Perillä Helsinki-Vantaan lentokentällä mä olin perillä aamulla kello 5. Lento lähti seitsemän maissa ja ensimmäinen pysähdys oli Kööpenhaminassa. Siellä me oltiin perillä joskus puol yhdeksän maissa ja siellä vietettiin sitten noin kahdeksan tuntia. Kaikki liikkeet tuli kierrettyä noin miljoona kertaa läpi ja parissa kaupassa vartijatkin jo lähti kävelemään meidän perään, kai me sitten näytettiin näin epäilyttäviltä, kun käytiin niissä liikkeissä niin usein. Perillä Berliinissä oltiin iltapäivällä ja vihdoin meijän hotellilla oltiin alkuillasta. Siinä vaiheessa allekirjottaneella oli jo aika iso keppi otsassa ja ensimmäisenä iltana mentiin hotellin viereiseen Ikeaan syömään lihapullat ja nukkumattia oltiin tapailemassa jo kahdeksalta :D

Itse reissu oli ihan mieletön. Torstaina käytiin kattelemassa keikkapaikka, tutustuttiin Alexanderplatziin, shoppailtiin, syötiin, nautittiin lomasta. Perjantaina homman piti jatkua samalla tavalla, mutta allekirjoittanut tuli oksennustautiin, mikä on mun mielestä niin kohtalon ivaa, koska mä olin ollu oksennustaudissa viimeks 9-vuotiaana. Millä tuurilla se oksennustauti iskee just kun oon reissussa? No, iski se kuitenkin. Perjantai-ilta ja lauantaiaamupäivä meni sitten hotellissa, mutta iltaan mennessä mä virkosin sen verran, että päästiin sinne keikalle ja ai että, se oli kyllä niin parasta. Se paikka oli ihan järkyttävä ja mä olin varma, ettei siellä esiinny Hurts tai kukaan muukaan, mutta voi kun mä olin väärässä. Hurts esiinty ja toi keikka oli varmasti paras keikka, millä mä oon ikinä ollu. Niin mahtava tunnelma, ihmiset oli ihania, Hurtsin pojat oli yhtä ihania kuin aina ennenkin. Sunnuntaina harmitti lähtee pois, koska tota keikkaa me oltiin ooteltu joulukuusta lähtien, mutta samalla kuitenkin oli hyvä fiilis, että me ylipäätänsä oltiin päästy lähtemään noin mahtavalle reissulle.

Parga, Greece 2011

Kreikkaan tuli lähdettyä elokuussa 2011. Mä olin kirjottanu keväällä ylioppilaaks ja oikeestaan heti kirjoitusten jälkeen sovittiin mun yhden kaverin kanssa, että jos me ei päästä kouluun niin me varataan matka jonnekkin lämpimään ja unohdetaan kaikki koulu- ja työstressit. Niinhän siinä kävi, että kumpikaan ei päästy kouluun ja tais olla seuraava päivä, kun me ruettiin kattelemaan matkoja. Tarpeeksi mielenkiintoiselta sitten kuulosti Parga niminen kaupunki Kreikassa. Me luettiin matkakertomuksia, kateltiin kuvia, vertailtiin hintoja ja tultiin siihen tulokseen, että tänne muuten lähdetään. Tarkoitus oli olla siellä vain viikko, mutta Tjäreborgin Happy Hour muutti meidän mielen – viikko 360e/per hlö, 2 viikkoa 400e/per hlö. Mitä tekee kaksi matkailusta kiinnostunutta välivuoden viettäjää? Varaa tietenkin matkan kahdelle viikkoo.

 

 

Kreikka ei tuottanut pettymystä ja voin sanoa käsi sydämellä, että mulla on tuonne ikävä edelleenkin, vaikka matkasta on jo yli 1,5 vuotta aikaa. Ihmiset oli ystävällisiä, ruoka oli hyvää, maisemat oli mahtavia, vesi oli kirkasta, oli lämmintä... Parga oli kuin pieni paratiisi, valehtelematta. Aika nopeesti me jäätiin ihmisten mieleen ja kaikki tais tietää, että Pargassa oli kaksi suomalaista turistia käymässä. Koko kaks viikkoo me otettin rennosti ja ihan vaan nautittiin lomasta. Noi kaks viikkoo oli ehdottomasti yhdet mun parhaista viikoista ja lähtisin koska tahansa takaisin. Pargassa on vaan jotain niin omanlaista tunnelmaa. Tästä aiheesta voisinkin tehä myöhemmin ihan oman postauksen, sanottavaa on kerta kaikkiaan niin paljon!

Playa de las Americas, Tenerife 2011

Näin jälkeen päin ajatellen tuosta viimesestä kuvasta olis ollut parempi kirjoittaa ensin, mutta menkööt nyt näin. Maaliskuussa 2011 mä olin äitin ja siskon kanssa Gran Canarialla ja sieltä sitten jäi pienen pieni matkakuume päälle, eikä asiaa auttanu matkakuumeesta kärsivä serkku, joka alkoi sitten houkutella mua uudelle matkalle. Ajatus houkutti mua ihan kamalasti, mutta eihän mulla ollu rahaa. Lopulta tehtiin sopimus äitin ja iskän kanssa – ne ei ollu vielä päättäny mun lakkiaislahjaa, joten ne suostu maksamaan mun matkan ja se olis mun etukäteislahja. Tietysti ne asetti hintarajat sun muut, mutta sekös mua haittais, pääasia oli, että mä pääsin taas matkalle! Reissuun päästiin lähtemään huhtikuussa ja tästäkään reissusta ei oo mitään pahaa sanottavaa. Lämmintä oli välillä vähän liikaakin, allekirjoittanut ei osannu rasvata itteensä kunnolla ja poltti sitten nahkansa heti ensimmäisenä päivänä – iho muistutti paloautoo väritykseltään ja seuraavat pari päivää suihkussa käyminen sattui (ja samoin myös vaatteiden vaihto ja nukkuminen). Matka sujui kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin ja lähtisin kyllä Teneriffalle mielelläni kolmannenkin kerran (aiemmin oon käynyt Los Cristianoksessa).

 

 

Playa del Ingles, Gran Canaria

Jos tarkkoja ollaan, niin kuva ei kyllä taida olla enää Kanarialta, mutta pikkuvikoja :D Joku nyt varmaan nauraa ittensä hengiltä, mutta mulla on joku käsittämätön rakkaus Kanariaa kohtaan. Mä tiedän, että se on ihan järkyttävä turistirysä, mutta silti mulla on aina niin hyvä olo, kun mä pääsen sinne takasin. Toki mä tykkään myös muista matkakohteista, mutta siellä tulee aina niin kotoisa olo ja niin tuli tälläkin reissulla. Tällä matkalla mä olin äitin ja pikkusiskon kanssa, joten mistään biletyslomasta ei ollu kyse tällä kertaa. Matkan aikana mun piti myös lukea ylioppilaskirjotuksiin ja vaikka kirjotuksiin lukeminen ei niin hirveesti iskeny niin olihan se ihan mukavaa lukea psykologiaa uima-altaan äärellä... Ihana matka oli tääkin, paljon ihania muistoja ja tällä reissulla mä myös tapasin erään ihmisen, josta tuli aika pitkäks aikaa mulle tosi tärkee ihminen. Ei siitä asiasta tosin sen enempää, mutta matka jokatapauksessa on muistamisen arvoinen ja muistelen kyllä vain ja ainoastaan hyvällä :)

 

 

Kuviahan olis löytynyt vaikka kuinka paljon enemmän, mutta nämä viisi sitten kuitenkin valikoitui syystä tai toisesta banneriin. Ite ainakin tykkään lopputuloksesta ja tätä postaustakin oli mukava kirjoittaa, vaikkakin yritin kirjoitella kaikista lyhyemmin. Asiaa ja sanottavaa vaan löytyis niin kamalan paljon ja uskon kyllä, että jatkossa tuun tekemään matkapostauksia enemmänkin (esim. tuosta Kreikan reissusta), koska musta nyt vaan on niin mukavaa aina olla suureen ääneen kertomassa mun matkoista :D (ja jos oikein hyvä tuuri käy, niin joku kokee ne matkapostaukset joskus hyödyllisiks!)