tiistai 22. heinäkuuta 2014

Es mi mundo, tu mundo, el mundo de nosotros

Kesäloma on mennyt ihan kamalalla vauhdilla ja kohta sitä ollaan taas koulun penkillä. Kun kesäloma on huristellut kamalaa vauhtia ohitse niin samalla on tullut vilkaistua, että millon blogia on tullut päiviteltyä viimeksi - hups, kesäkuun puolella. 

Sovitaanko vaikka niin, että blogi on ollut mun mukana kesälomalla ja pikkuhiljaa me tälleen yhdessä palaillaan takaisin arkeen?

Espanja-postaukset on jääneet mun kesäloman myötä, mutta ne on kyllä tulossa. Espanjan lisäksi kerkesin tässä välissä pyörähtää myös Virossa ja täällä en olekkaan tainnut sanoa, että uusia matkojakin on suunnitelmissa. Jos vain rahatilanne sallii niin ennen koulun alkua haluaisin lähteä uudestaan Viroon ja marraskuussa lähdetään E:n kanssa Irlantiin. Uusia matkoja miettiessä mielessä pyörii myös tuleva kevät.

Mä olen kaikille suureen ääneen julistanut, että minähän lähden Venäjälle harjoitteluun ja teen siellä opinnäytetyön. Se on ollut the plan niin pitkään kuin mä vaan muistan, mutta nyt mua alkaa epäilyttää sittenkin. Ai miksi? No... Koska uutiset. Ukraina vs. Venäjä vaan jatkuu ja jatkuu, nyt siellä putoilee jo lentokoneetkin alas. Tietenkään vielä ei ole varmuutta siitä, kuka sen koneen pudotti ja miksi, mutta kyllä mua hirvittää. Kolme kuukautta noin epävarmassa ympäristössä on ihan pirun pitkä aika. Ihan oikeastiko mä haluan lähteä sinne vailla täyttä varmuutta, että pääseekö sieltä edes takaisin?

Tiiättekö siis, mitä mä oon miettinyt?

Entä jos sitä hautaisikin aiemmat suunnitelmat kokonaan ja tekisi ihan uudet tilalle?

Puolitosissani oon miettinyt tätä asiaa jo aiemminkin, mutta eilen rupesin miettimään ihan kunnolla. Jos mä nyt kuitenkin tekisin sen toisen harjoittelun ja opparin Espanjassa. Eikä ihan missä tahansa Espanjassa vaan Barcelonassa. Joku siellä Barcelonassa vaan huutelee mua takaisin ja mä oon miettinyt, että eikö mun nyt olisi järkeä opetella se espanja kunnolla, eikä sekoittaa sitä jollain venäjällä, ja ihan oikeasti kuunnella sitä kuuluisaa sydämen ääntä ja lähteä Barcelonaa?

Tavallaan haluan Venäjälle enemmän kuin mitään muuta, mä haluan oppia sen maan kulttuurin, ihmisten tavat, sen kielen. Tänään juteltiin äitin kanssa tästä aiheesta ja äiti totesi, että kerkeäähän sen venäjän oppia myöhemminkin. No niinhän sen kerkeää. Kyllähän sinne voi lähteä silloinkin, kun maailman tilanne on vähän vakaampi.

Vaikeita asioita ja päätöksiä pitäisi rueta tekemään syyskuussa. Melkein hirvittää pelkkä ajatus, mutta onhan tässä vielä vähän yli kuukausi miettiä ja ajatella..


6 kommenttia:

  1. Huh, lähde ihmeessä Barcelonaan jos se kerta tuntuu oikealta! Venäjälle kyllä kerkeää myöhemmin. Mä haluaisin myös Venäjälle harjoitteluun, mutta siellä on asiat niin sekaisin (mm. ihmisoikeusasiat) että en tiedä pystyisinkö sinne välttämättä nyt menemään kattelemaan sitä touhua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäröin vaan vähän sitä, että onko järkeä lähteä kaupunkiin, jossa oon jo ollut.. Toisaalta, se siinä olis plussaakin, kun siellä olisi kavereita, tunnen paikat, osaisin nyt etsiä asunnon paremmin jne, ei välttämättä tulisi ihan niin kamalaa shokkia kuin viime kerralla.

      Tuo on kyllä kans Venäjässä on ihan totta :( Siellä on vähän kaikki asiat niin huonosti tällä hetkellä, että se innostus lähteä tuonne hiipuu koko ajan.. Toki mä sinne haluan, mutta mieluummin lähen semmoseen paikkaan, jossa on turvallista olla ja asiat on edes hieman paremmalla tolalla

      Poista
    2. Kyllä mun mielestä on järkeä mennä myös paikkaan, missä on ollut, sehän helpottaisi sitä sopeutumista kuten sanoitkin - ja uskon että sulle jäisi enemmän käteen kun kaikki aika ei menisi siihen uuden opetteluun! :)

      Poista
  2. Miksipäs ei takaisin Barcelonaan, eipä ainakaan mene aikaa siihen oppimiseen niin kauan työpaikan ulkopuolella :) Toisaalta en kyllä ymmärrä minkä takia Venäjälle ei voisi nyt lähteä. Se, että etelässä Ukrainassa tapahtuu jotain tuskin näkyy yhtään mitenkään esimerkiksi Moskovassa tai Pietarissa, siis tavallisten ihmisten elämässä näissä kaupungeissa. Jos Venäjä ylipäänsä maana ja kulttuurina kiinnostaa, niin mun mielestä nyt olis just loistava tilaisuus mennä seuraamaan tapahtumia aitiopaikalta.

    VastaaPoista
  3. Piti vielä lisätä, että miettisin asiaa lähinnä siltä kantilta, että mistä voisi löytyä mielekkäämpi harjoittelupaikka, josta olisi hyötyä myös tulevaisuudessa kontaktien yms. kautta.

    VastaaPoista
  4. No totta kyllä tuokin. Mulla on vaan tällä hetkellä kauhee epävarmuus siitä, että entä jos siellä sattuu jotain, rajat esim. laitetaan kiinni ja sielläpähän sitten oon tai jotain muuta vastaavaa. En mä oo kuitenkaan mitään lukkoon lyönyt, Venäjä kiinnostaa mua kuitenkin yhä edelleen ja nyt kun koulu taas alkaa niin meen varmaankin harkkaohjaajalle höpisemään näistä aiheista niin ehkä vähän tulee jotain varmuuttakin asioihin :) Ja tuota mä tosiaan oon yrittänyt miettiä, että jos mä nyt lähtisin Venäjällä sinne minne suunnittelin niin siitä ehkä olisi enemmän hyötyä Suomessa kuin siitä, että tekisin harjoittelun Barcelonassa.. Saa nyt nähdä, miten tie vie

    VastaaPoista